Rahapelit Suomessa lukuina
Suomalaiset hävisivät rahapeleihin vuonna 2025 noin 1,8 miljardia euroa, kun panoksista vähennetään maksetut voitot. Vähän yli puolet tästä pelikatteesta meni Veikkaukselle. Loput, arviolta noin 900 miljoonaa euroa, pelattiin netissä muilla pelisivustoilla, kuten Pafilla ja ulkomaisilla nettikasinoilla.
Heinäkuussa 2027 nettikasinot ja vedonlyönti avautuvat kilpailulle, ja rahavirrat muuttuvat. Kokosimme Veikkauksen raporteista, valtion talousarviosta, hallituksen esityksestä ja THL:n kyselyistä luvut siitä, paljonko Suomessa pelataan, minne raha menee ja mitä valtio siitä saa nyt ja lisenssimarkkinalla.
- 1,8 mrd €suomalaisten rahapelien pelikate vuonna 2025
- 51 %siitä Veikkaukselle, netissä vain 39 %
- 578 M€Veikkauksen tulos ja arpajaisvero valtiolle 2025
- 22 %arpajaisvero pelikatteesta 1.7.2027 alkaen
Paljonko suomalaiset pelaavat ja minne?
Rahapelimarkkinan kokoa mitataan pelikatteella eli panosten ja voittojen erotuksella. Se on pelaajien yhteenlaskettu tappio ja pelien järjestäjien tulo. Veikkauksen pelikate tiedetään tarkasti, mutta muille pelisivustoille pelatusta rahasta on vain arvioita. Veikkaus käyttää vuosiraportissaan rahapelimarkkinoita seuraavan H2 Gambling Capitalin arviota.
- Veikkaus
- Muut pelisivustot (arvio)
| Vuosi | Jakauma | Yhteensä |
|---|---|---|
| 2021 | Veikkaus 1 100 + Muut pelisivustot (arvio) 518 | 1 618 M€ |
| 2022 | Veikkaus 1 071 + Muut pelisivustot (arvio) 613 | 1 684 M€ |
| 2023 | Veikkaus 1 032 + Muut pelisivustot (arvio) 680 | 1 712 M€ |
| 2024 | Veikkaus 956 + Muut pelisivustot (arvio) 886 | 1 842 M€ |
| 2025 | Veikkaus 932 + Muut pelisivustot (arvio) 903 | 1 835 M€ |
Pelikate miljoonina euroina. Muiden pelisivustojen luvut ovat H2 Gambling Capitalin arvioita suomalaisten nettipelaamisesta Veikkauksen vuosiraportissa 2025.
Veikkauksen osuus pienenee netissä
Vuonna 2025 Veikkauksen osuus koko markkinasta oli noin 51 prosenttia ja nettipelaamisesta noin 39 prosenttia. Nettipelaamisen markkina oli noin 1,5 miljardia euroa, ja Veikkauksen ohi pelattu raha kasvoi edellisvuodesta 2 prosenttia. Osuutta, joka jää luvallisen ja valvotun tarjonnan piiriin, kutsutaan kanavointiasteeksi.
Kilpailulle avautuvissa peleissä Veikkauksen osuus on tätäkin pienempi. H2 Gambling Capital arvioi tammikuussa 2026, että nettikasinoiden ja nettivedonlyönnin pelikatteesta kertyy vuonna 2026 Veikkaukselle noin 339 miljoonaa euroa ja muille pelisivustoille noin 853 miljoonaa euroa. Veikkauksen osuus olisi silloin 28 prosenttia.
Ero näkyy pelimuodoittain. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksen mukaan Veikkaus sai vuonna 2022 nettivedonlyönnistä ja hevospeleistä noin 32 prosenttia ja nettikasinoista noin puolet, mutta netin arvontapeleistä lähes kaiken. KKV:n mukaan 70–80 prosenttia Veikkauksen ohi pelatusta rahasta meni Pafille ja Rahapeliala ry:n jäsenyhtiöille. Paf ja monet jäsenyhtiöistä hakevat nyt Suomen toimilupaa, ja niiden brändit löytyvät toimiluvan hakijoiden luettelosta.
Raha keskittyy harvoille pelaajille. Hallituksen esityksen mukaan 90 prosenttia järjestelmän ulkopuolelle pelatusta rahasta tulee vain noin kuudelta prosentilta niistä, jotka pelaavat muualla. Pääosin muualla pelaavat käyttävät rahapeleihin keskimäärin yli 10 000 euroa vuodessa, vain Veikkauksen pelejä pelaavat noin 340 euroa. THL:n kyselyssä 7 prosenttia 15–74-vuotiaista kertoi pelanneensa vuonna 2023 muita kuin yksinoikeuden nettipelejä, 18–29-vuotiaista 15 prosenttia.
Veikkaus lukuina
Veikkauksen pelikate on lähes puolittunut: vuonna 2017 se oli 1 778 miljoonaa euroa ja vuonna 2025 enää 932 miljoonaa euroa. Pudotuksen taustalla ovat raha-automaattien vähentäminen noin 18 500:sta alle 10 000:een, koronasulut vuonna 2020 ja pelaamisen siirtyminen nettiin, jossa Veikkaus kilpailee ulkomaisten pelisivustojen kanssa. Digitaalisten kanavien osuus Veikkauksen pelikatteesta nousi 32 prosentista vuonna 2019 jo 61 prosenttiin vuonna 2025.
| Liiketoiminta | Pelikate 2025 |
|---|---|
| Arvontapelit | |
| Nettikasino ja vedonlyönti | |
| Automaatit ja pöytäpelit |
Suurimmat yksittäiset pelit olivat Eurojackpot 156 miljoonalla ja Lotto 116 miljoonalla eurolla. Tammi–kesäkuussa 2026 Veikkauksen pelikate oli 469,5 miljoonaa euroa, hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, ja digikanavien osuus oli jo 64,5 prosenttia. Rekisteröityneitä asiakkaita oli kesäkuussa 2026 noin 2,67 miljoonaa.
Paljonko rahapelit tuottavat valtiolle?
Veikkaus tilittää koko tuloksensa valtiolle ja maksaa lisäksi arpajaisveroa. Vuonna 2019 niistä kertyi yhteensä yli 1,2 miljardia euroa, vuonna 2025 enää 578 miljoonaa euroa. Arpajaisvero on 12 prosenttia pelikatteesta, mutta vuosina 2021–2023 se oli väliaikaisesti 3,4–5,5 prosenttia.
- Tulos
- Arpajaisvero
| Vuosi | Jakauma | Yhteensä |
|---|---|---|
| 2017 | Tulos 1 021 + Arpajaisvero 213 | 1 234 M€ |
| 2018 | Tulos 1 014 + Arpajaisvero 211 | 1 225 M€ |
| 2019 | Tulos 1 009 + Arpajaisvero 203 | 1 212 M€ |
| 2020 | Tulos 680 + Arpajaisvero 151 | 831 M€ |
| 2021 | Tulos 680 + Arpajaisvero 60 | 740 M€ |
| 2022 | Tulos 680 + Arpajaisvero 36 | 716 M€ |
| 2023 | Tulos 585 + Arpajaisvero 52 | 637 M€ |
| 2024 | Tulos 476 + Arpajaisvero 114 | 590 M€ |
| 2025 | Tulos 466 + Arpajaisvero 112 | 578 M€ |
Veikkaus Oy:n tilikauden tulos ja maksama arpajaisvero miljoonina euroina vuosiraporttien mukaan. Tulos tilitetään valtiolle seuraavana vuonna.
Vuoteen 2023 asti tuotto jaettiin laissa määrätyille edunsaajille: taiteelle, liikunnalle, tieteelle ja nuorisotyölle, sosiaali- ja terveysjärjestöille sekä hevosalalle. Vuodesta 2024 se on mennyt valtion talousarvioon, ja järjestöjen ja urheilun avustukset maksetaan budjetista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustuksia maksettiin vuonna 2024 yhteensä 384 miljoonaa euroa, ja vuodelle 2026 niihin on varattu 269 miljoonaa euroa.
Mitä muuttuu 1.7.2027?
Kun kilpailu alkaa, valtion rahapelitulot tulevat useammasta lähteestä. Mitkä pelit avautuvat kilpailulle ja mitkä jäävät Veikkaukselle, kerromme pelimuotojen oppaassa.
| Tulo | Kesäkuun 2027 loppuun | 1.7.2027 alkaen |
|---|---|---|
| Arpajaisvero | 12 % pelikatteesta, käytännössä Veikkaukselta ja Pafilta | 22 % pelikatteesta yksinoikeuspeleistä ja toimiluvalla tarjotuista peleistä |
| Veikkauksen tulos | Tilitetään kokonaan valtiolle | Osinko valtiolle omistajana |
| Yksinoikeuden korvaus | Ei ole | Veikkaus maksaa arvontapelien sekä automaatti- ja kasinopelien yksinoikeudesta |
| Yhteisövero | Veikkaus ja Paf ovat vapautettuja | Myös Veikkaus ja Paf maksavat |
Hallituksen esityksen laskelmassa arpajaisveroa kertyisi kilpaillulla markkinalla 280–330 miljoonaa euroa vuodessa, kun vanhalla verolla kertymä olisi noin 140 miljoonaa euroa. Laskelma olettaa kanavointiasteeksi 80–90 prosenttia. Vuoden 2027 talousarvioesityksessä arpajaisveroa on 198 miljoonaa euroa, koska uusi vero on voimassa vain puolet vuodesta. Vuonna 2025 veroa kertyi 128 miljoonaa euroa.
Yksinoikeudestaan Veikkaus maksaa valtiolle peruskorvauksen, jonka yhtiö arvioi noin miljardiksi euroksi kymmenen vuoden lupakaudelta. Merkittävä osa erääntyy jo vuonna 2026: talousarviossa korvausta on 620 miljoonaa euroa vuodelle 2026 ja 120 miljoonaa euroa vuodelle 2027. Lisäksi Veikkaus maksaa vuosittaista korvausta, jonka hallituksen esitys arvioi 30–60 miljoonaksi euroksi.
Peruskorvauksen suurin erä maksetaan vuonna 2026, ja sen jälkeen valtion rahapelitulot pienenevät. Hallituksen esityksen laskelmassa ne olisivat vuosina 2028–2029 noin 570–760 miljoonaa euroa vuodessa, kun vertailukohta nykyjärjestelmässä on noin 690 miljoonaa euroa. Laskelma tehtiin vielä 1.1.2027 alkavalle uudistukselle. Luvanhaltijoiden valvontamaksut avaamme lisenssioppaassa ja voittojen verotuksen pelivoittojen verotusoppaassa.
H2 Gambling Capital ennustaa, että luvallisten sivustojen osuus nettikasinoiden ja nettivedonlyönnin pelikatteesta nousee 28 prosentista 77 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Ennuste jää hallituksen esityksen 80–90 prosentin oletuksen alle. Kyse on kaupallisen tutkimusyhtiön ennusteesta, ja H2 on aiemmin korjannut Suomen arvioitaan selvästi.
Meidän arviomme
Hallituksen esityksen verolaskelma perustuu vanhempaan, noin 1,5 miljardin euron markkina-arvioon. H2 Gambling Capitalin korjatun arvion mukaan markkina on noin 1,8 miljardia euroa. Jos korjattu arvio pitää ja pelaaminen siirtyy luvallisille sivustoille, arpajaisveroa voi kertyä arvioitua enemmän. Ratkaisevaa on, kuinka suuri osa nykyisestä nettipelaamisesta jatkuu sivustoilla, joilla ei ole Suomen lupaa.
Tuloja vastaan on laskettava haitat. Helsingin yliopiston riippuvuustutkijat arvioivat huhtikuussa 2025, että rahapelaamisen yhteiskunnalliset kustannukset ovat Suomessa noin 1,6 miljardia euroa vuodessa. Tutkijoiden mukaan summa ylittää valtion optimistisimmatkin tuloarviot noin 600 miljoonalla eurolla.
Mitä Ruotsissa ja Tanskassa tapahtui?
Ruotsi avasi rahapelimarkkinansa vuonna 2019. Hallituksen esityksen mukaan kokonaismarkkina kasvoi samana vuonna 23,4 miljardista noin 26,8 miljardiin kruunuun, ja ilman Ruotsin lupaa pelattu raha väheni 6,7 miljardista noin kahteen miljardiin kruunuun. Spelinspektionenin mukaan vuonna 2025 kilpaillusta pelaamisesta 84 prosenttia tapahtui luvallisilla sivustoilla, vedonlyönnissä 96 ja nettikasinoissa 81 prosenttia. Ruotsi korotti rahapeliveron 18 prosentista 22 prosenttiin heinäkuussa 2024, ja veroa kertyi vuonna 2025 noin 5,3 miljardia kruunua.
Tanska avasi nettipelaamisen kilpailulle vuonna 2012. Luvallisen nettipelaamisen osuus nousi 38 prosentista 69 prosenttiin heti ensimmäisenä vuonna ja oli 91,5 prosenttia vuonna 2024. Luku on Tanskan peliviranomaisen. Alan järjestö Spillebranchen kertoi lokakuussa 2025, että H2 Gambling Capitalin korjatuissa arvioissa luvattoman pelaamisen osuus on kasvanut noin 14 prosentista lähes 30 prosenttiin, erityisesti kryptokasinoiden vuoksi. Tanskan vero on 28 prosenttia nettikasinon ja vedonlyönnin pelikatteesta.
Hallituksen esitys arvioi, että 30–40 prosenttia Veikkauksen nykyisestä yksinoikeuspelaamisesta siirtyy kilpailluille markkinoille. Ruotsin ja Tanskan entiset monopolit saivat kilpaillusta markkinasta 30–50 prosenttia.
Pelaavatko suomalaiset enemmän kuin muut pohjoismaalaiset?
KKV:n pohjoismaisessa vertailussa kyllä: pelikate täysi-ikäistä asukasta kohden oli vuonna 2023 Suomessa suurin. Myös todennäköinen peliongelma oli Suomessa yleisin: 1,3 prosenttia, kun Ruotsissa luku oli 0,5, Tanskassa 0,7 ja Norjassa 0,6 prosenttia.
| Maa | Pelikate täysi-ikäistä kohden 2023 |
|---|---|
| Suomi | |
| Ruotsi | |
| Tanska | |
| Norja |
KKV:n vertailu pohjoismaisista rahapelijärjestelmistä perustuu H2 Gambling Capitalin vuoden 2023 arvioihin.
Tuoreemmassa arviossa järjestys on toinen. H2 Gambling Capitalin tammikuun 2026 luvuissa suomalaiset käyttävät rahapeleihin noin 416 euroa aikuista kohden vuodessa, kun mukaan lasketaan myös ulkomaisille sivustoille pelattu raha. Se on enemmän kuin EU-maissa keskimäärin (327 euroa), mutta Norja ja Islanti ovat vertailussa Suomen edellä. Luvallisiin peleihin eli käytännössä Veikkaukselle kuluu 211 euroa aikuista kohden, kun vuonna 2018 summa oli 376 euroa.
Kuinka moni pelaa ja kuinka moni kärsii haitoista?
THL:n väestökyselyssä 70 prosenttia 15–74-vuotiaista oli pelannut rahapelejä edeltävän vuoden aikana, ja noin neljännes pelasi viikoittain. Yleisimpiä pelejä olivat Lotto ja Jokeri sekä arvat.
| 15–74-vuotiaat, 2023 | Osuus |
|---|---|
| Pelannut rahapelejä vuoden aikana | 70 % |
| Pelaa viikoittain | 25 % |
| Pelannut netissä | 44 % |
| Pelannut muita kuin yksinoikeuden nettipelejä | 7 % |
| Riskipelaaminen tai peliongelma (PGSI 3+) | 4,2 % |
| Todennäköinen peliongelma (PGSI 8+) | 1,3 % |
Kulutus jakautuu epätasaisesti. Pelaajat kertoivat käyttävänsä rahapeleihin keskimäärin 12 euroa viikossa, mutta 2,2 prosenttia pelaajista vastasi puolesta kaikesta kulutuksesta. Riskitasolla tai sen yli pelasi noin 151 000 suomalaista: miehistä 6,6 prosenttia, naisista 1,8 prosenttia ja 18–29-vuotiaista 6,9 prosenttia. Joka viidennen läheisellä on ollut ongelmallista pelaamista.
Peluurin auttavaan puhelimeen ja chattiin otettiin vuonna 2025 yhteyttä 1 775 kertaa. Pelaajista 81 prosenttia pelasi pääosin tai pelkästään Veikkauksen ulkopuolisilla sivustoilla. Talletusrajat, keskitetyn pelieston ja muut pelaajan suojakeinot kokosimme vastuullisuusoppaaseen.
Miten lukuja kannattaa lukea?
Pelikate ei ole pelattu rahamäärä. Panoksia pelataan moninkertaisesti, koska voitot pelataan usein uudelleen. Vuonna 2022 Veikkauksen peleihin pelattiin noin 7,1 miljardia euroa, mutta pelikate oli 1,1 miljardia euroa.
Muiden pelisivustojen arvio on muuttunut. H2 Gambling Capital nosti arvioitaan selvästi. Veikkauksen vuoden 2024 raportissa koko markkina oli noin 1,5 miljardia euroa, mutta vuoden 2025 raportin korjatussa sarjassa samana vuonna jo yli 1,8 miljardia euroa. Siksi eri vuosien raporteista poimittuja Veikkauksen osuuksia ei voi verrata keskenään. Käytämme uusimman raportin koko sarjaa.
Kanavointiasteella on monta määritelmää. Sen voi laskea kaikesta pelaamisesta, nettipelaamisesta tai vain kilpaillusta markkinasta, rahasta tai pelaajista. Laissa ei ole kanavoinnille numeerista tavoitetta: eduskunta edellytti, että valtioneuvosto seuraa sen kehitystä. Hallituksen esityksen 90 prosenttia on laskentaesimerkki.
Kysely kertoo eri asiasta kuin pelikate. THL:n kysely kertoo, kuinka moni pelaa ja kuinka paljon pelaajat sanovat käyttävänsä. Kyselyissä rahankäyttö jää yleensä todellista pienemmäksi. Vuoden 2023 kysely tehtiin verkossa ja postitse, aiemmat puhelimitse, joten osa muutoksista johtuu menetelmästä.
Usein kysyttyä rahapeleistä lukuina
Markkina
Paljonko suomalaiset häviävät rahapeleihin vuodessa?
Vuonna 2025 noin 1,8 miljardia euroa, kun panoksista vähennetään voitot. Siitä 932 miljoonaa euroa meni Veikkaukselle ja arviolta noin 900 miljoonaa euroa muille pelisivustoille.
Markkina
Paljonko rahaa menee ulkomaisille pelisivustoille?
H2 Gambling Capitalin arvion mukaan muille kuin Veikkauksen pelisivustoille pelattiin vuonna 2025 reilut 900 miljoonaa euroa, lähes kaikki netissä. Luku on arvio, ja sitä on korjattu jälkikäteen.
Valtio
Paljonko Veikkaus tuottaa valtiolle?
Vuonna 2025 Veikkauksen tulos oli 466 miljoonaa euroa ja arpajaisvero 112 miljoonaa euroa, yhteensä 578 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 summa oli yli 1,2 miljardia euroa.
Valtio
Mihin Veikkauksen tuotot menevät?
Vuodesta 2024 Veikkauksen tuotto on mennyt valtion talousarvioon. Taiteen, liikunnan, tieteen, nuorisotyön ja järjestöjen avustukset maksetaan budjetista, eikä niitä enää sidota Veikkauksen tulokseen.
Verot
Kuinka suuri rahapelivero Suomessa on?
Pelien järjestäjä maksaa arpajaisveroa 12 prosenttia pelikatteesta kesäkuun 2027 loppuun ja sen jälkeen 22 prosenttia. Ruotsissa vero on 22 ja Tanskassa 28 prosenttia. Pelaajan voittojen verotuksen kerromme verotusoppaassa.
Pelaajat
Kuinka moni suomalainen on peliriippuvainen?
THL:n vuoden 2023 kyselyssä todennäköinen peliongelma oli 1,3 prosentilla 15–74-vuotiaista. Riskitasolla tai sen yli pelasi 4,2 prosenttia eli noin 151 000 suomalaista. Apua saa esimerkiksi Peluurista.
Pelaajat
Pelaavatko suomalaiset enemmän kuin ruotsalaiset?
Kyllä. KKV:n vertailussa pelikate täysi-ikäistä kohden oli vuonna 2023 Suomessa 340 euroa ja Ruotsissa 310 euroa. Todennäköinen peliongelma oli Suomessa yli kaksi kertaa yleisempi.
Laki
Milloin rahapelimarkkina avautuu?
Uusi rahapelilaki tulee voimaan 1.7.2027. Silloin toimiluvan saaneet yhtiöt voivat aloittaa nettikasinot ja vedonlyönnin Suomessa. Ensimmäiset toimiluvat myönnettiin lokakuussa 2026, ja tilanne näkyy hakijoiden luettelossa.